Miltä tuntuu?

Facessa on uuden päivityksen oletustekstinä “Mitä ajattelet?”, joten korvaavassa uudessa somealustassa voisi olla kysymys “Mitä tunnet?”. Eli harhailevien ajatusten sijaan jakaisimme tuntemuksia ja kokemuksia. Oletetut motiivit ovat useimpien riitojen alkutekijöitä, joten voimme ymmärtää toisiamme paremmin tunteiden kautta.

Ihmisen tärkeimpiä perustarpeita on ihmiskontaktit, joiden niukentuminen on hälyyttävä merkki. Erityisesti ennen täynnä olleet Espanjan kadut ovat hiljentyneet lähes tyystin, eikä ihmiset juttele toisilleen, turvaväli toisiin ihmisiin on jo alunperin todella kyseenalainen asia.

Meillä on onneksi sellainen elämän kompassi kun sielu, omatunto, korkeampi minä, flow, onnekas lapsi jolla on monta nimeä. Tunteilla on suuri merkitys niin moraalin päivittämisen kuin perspektiivin laajentamisen kanssa. Esimerkiksi tietyt psykoaktiiviset aineet saavat aikaan oikeissa olosuhteissa pikaisen totuustunnelin uudelleenreitityksen.

Suomalaisessa uuskulttuurissa ikävä kyllä tunteet ovat jokin hävettävä, piiloteltava asia, harva enää sydämestään lausuu asiat, kuten hän kokee. Somessa varsinkin hyökkääviä lauseita lentää, niin kauan kuin toinen muistaa että toisessakin päässä on erehtyväinen ihminen.

Entä jos some olisi itsessään palkkiojärjestelmä, parhaimmat sisällöt saisivat eniten huomiota ja kunnioitusta saaneet voivat päättää alustan rakenteen kehittämisideoista. Tämä on osoittautunut perin hyväksi menetelmäksi esim, Hivessä.

Eli hajautettu virtuaalinen yhteisö, irrallaan turhista hierarkioista, audiovisuaalisista mahdollisuuksista peleihin. Tähän mennessä monipuolisin alusta, jossa on niin skaalautuvuutta kuin potentiaalia sivuuttaa Eurot ja Dollarit. Aikapankki 2.0 voisi olla tässä.

Miltäs se tuntuisi, kehittää ihan uudenlaisia tapoja ja ottaa takaisin vanhoja, virtuaalimaailmassa jonka voi käden käänteessä siirtää myös fyysiseen, mikäli resurssien määrä ei ole esteenä? Takaisin heimoihin, joilla on tällä kertaa koko ihmiskunnan tuottama informaatio käytettävissään ja lähes loputtomasti laskentatehoa.

Viisaan lausahduksen mukaan vanhentuneita malleja ei voi muuttaa, vaan pitää tehdä tilalle parempi. Sillä ohjeella on elämässä saavuttanut saavuttamattomat, kaivoksen kupeesta turbiinikoneeseen , korkean vuoren huipulta pulahdukseen meressä.

Se on vapauden tunne, jota ei voi sanoin kuvailla, jonka vuoksi luova flow on ollut kadoksissa, kun on aikalailla paikkaan sidoksissa. Kun ei ole mitään menetettävää, ei ole mitään pelättävää.

Vaikka tilanne näyttää toivottomalta, toivoa on tuonut, että uusille alustoille tulee niin käyttäjiä kuin kehittäjiä tasaisesti lisää. Ehkä pitkäaikainen haave edistyneestä suomalaisesta yhteisöstä toteutuu, pehmeiden arvojen pohjalle.